Teen terveysvaikutukset
Teen terveysvaikutukset perustuvat polyfenoleihin, kofeiiniin ja L-teaniiniin, ja säännöllinen teen juominen liittyy suurissa väestötutkimuksissa pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin. Vaikutukset ovat maltillisia, eikä tee korvaa muita elintapoja. Suurimmat riskit eivät liity tavalliseen kupilliseen teetä. Ne liittyvät väkeviin teeuutteisiin, liian kuumaan juomaan ja osaan yrttiteistä.
Mitä tee sisältää?
Oikea tee on teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä valmistettu juoma. Vihreä, valkoinen, oolong ja musta tee tulevat kaikki samasta kasvista. Ero syntyy käsittelystä, erityisesti siitä, kuinka pitkälle lehdet hapettuvat.
- Vihreä tee: kuumennus heti poiminnan jälkeen pysäyttää hapettumisen.
- Valkoinen tee: nuoret lehdet ja silmut kuivuvat lähes ilman käsittelyä.
- Oolong: lehdet hapettuvat osittain.
- Musta tee: lehdet hapettuvat kokonaan.
Käsittely muuttaa polyfenolien koostumusta. Vihreässä teessä pääosassa ovat katekiinit, joista tutkituin on epigallokatekiinigallaatti eli EGCG. Mustassa teessä katekiinit ovat hapettuessaan muuttuneet teaflaviineiksi ja tearubigiineiksi, jotka antavat juomalle tumman värin ja vahvemman maun. Molemmat ryhmät kuuluvat flavonoideihin, joilla on laboratoriokokeissa antioksidanttisia ominaisuuksia.
Teessä on myös kofeiinia ja L-teaniinia. L-teaniini on aminohappo, jota saat ravinnosta lähes pelkästään teestä. Kupillinen mustaa teetä sisältää tyypillisesti 40–50 milligrammaa kofeiinia, vihreä tee yleensä hieman vähemmän. Kupillisessa suodatinkahvia kofeiinia on noin kaksinkertainen määrä, mutta haudutusaika ja lehtimäärä muuttavat lukuja paljon.
Tee ja sydänterveys
Vahvin tutkimusnäyttö koskee sydäntä ja verisuonia. Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin (NCI) tutkija Maki Inoue-Choi seurasi työryhmineen lähes 500 000 brittiaikuista UK Biobank -aineistossa.
Annals of Internal Medicine -lehdessä vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa vähintään kaksi kupillista mustaa teetä päivässä juoneiden kokonaiskuolleisuus oli 9–13 prosenttia pienempi kuin teetä juomattomien.
Japanilainen Ohsakin kohorttitutkimus, joka julkaistiin JAMA-lehdessä vuonna 2006, seurasi yli 40 000 aikuista. Vähintään viisi kuppia vihreää teetä päivässä juoneilla kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin oli pienempi kuin alle kupin juoneilla.
Molemmat ovat havainnoivia tutkimuksia. Ne osoittavat yhteyden, eivät syy-seuraussuhdetta. Teetä juovat ihmiset voivat erota muista ruokavalion, tupakoinnin tai tulotason osalta, vaikka tutkijat vakioivat analyyseissä näitä tekijöitä.
Satunnaistetuissa kokeissa vaikutus näkyy verenpaineessa. Meta-analyyseissä säännöllinen teen juominen on laskenut systolista verenpainetta keskimäärin noin 2 mmHg. Yksittäiselle ihmiselle ero on pieni, mutta koko väestön tasolla jo parin millimetrin lasku vähentää aivohalvauksia ja sydäninfarkteja.
Vireys, keskittyminen ja uni
Teen kofeiini piristää samalla tavalla kuin kahvin kofeiini, mutta pienempi annos tekee vaikutuksesta tasaisemman. L-teaniinin ja kofeiinin yhdistelmä on parantanut tarkkaavaisuutta muutamissa pienissä kokeissa. Tutkimukset ovat kuitenkin lyhyitä, ja osa niistä on teeteollisuuden rahoittamia.
Kofeiini vaikuttaa uneen vielä tuntikausia juomisen jälkeen. Jos nukahtaminen takkuaa, siirrä viimeinen kupillinen mustaa tai vihreää teetä iltapäivään.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi vuonna 2015, että terveelle aikuiselle enintään 400 milligramman päivittäinen kofeiininsaanti on turvallista. Raskaana oleville EFSA:n raja on 200 milligrammaa. Mustassa teessä 400 milligrammaa vastaa noin kahdeksaa kupillista.
Tee ja painonhallinta
Moni valmistaja markkinoi vihreää teetä laihdutusjuomana, mutta näyttö jää heikoksi. Cochrane-katsauksessa vuodelta 2012 vihreän teen valmisteet laskivat ylipainoisten aikuisten painoa niin vähän, ettei eroa pidetty kliinisesti merkityksellisenä.
Teen hyöty painonhallinnassa on yksinkertaisempi: sokeroimaton tee on lähes kaloriton juoma, joka korvaa helposti limsat ja mehut.
Riskit ja haittavaikutukset
Kupillinen teetä on terveelle aikuiselle turvallinen juoma. Ongelmat alkavat, kun annokset kasvavat tai juoma on liian kuumaa.
Teeuutteet kuormittavat maksaa eri tavalla kuin juoma. EFSA totesi vuonna 2018, että ravintolisistä saatu vähintään 800 milligramman päivittäinen EGCG-annos nostaa maksa-arvoja. Arvio ei koskenut tavallista teetä, koska kupista saatava määrä jää paljon pienemmäksi. Jos käytät vihreän teen uutetta sisältäviä ravintolisiä, tarkista valmisteen EGCG-pitoisuus pakkauksesta.
Teen polyfenolit heikentävät kasviperäisen raudan imeytymistä. Jos sinulla on taipumusta raudanpuutteeseen tai syöt kasvispainotteisesti, juo tee aterioiden välissä äläkä ruoan kanssa.
Juoman lämpötilalla on merkitystä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli vuonna 2016 yli 65-asteiset juomat todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi ruokatorven syövän osalta. Luokitus koskee kuumuutta, ei teetä. Anna kupin jäähtyä muutama minuutti ennen kuin juot.
Tee voi muuttaa joidenkin lääkkeiden imeytymistä. Japanilaistutkijoiden vuonna 2014 julkaisemassa tutkimuksessa runsas vihreän teen juominen laski verenpainelääke nadololin pitoisuutta veressä. Jos sinulla on säännöllinen lääkitys ja juot teetä litroittain, kysy asiasta lääkäriltä tai apteekin farmaseutilta.
Yrttiteet ovat eri asia
Yrttitee ei ole kasvitieteellisesti teetä. Kamomilla, minttu, rooibos ja inkivääri ovat haudukkeita, joissa ei ole teepensaan katekiineja eikä yleensä kofeiinia. Edellä kuvatut tutkimustulokset eivät siksi koske niitä.
Yrttiteiden terveysvaikutuksista on vähemmän tutkimusta. Kofeiinittomuus tekee niistä hyvän iltajuoman. Piparminttuöljyn tehosta ärtyvän suolen oireyhtymän oireisiin on näyttöä, mutta näyttö koskee öljykapseleita, ei minttuteetä.
Muutamassa yrttiteessä on omat riskinsä. Lakritsijuuren glykyrritsiini voi nostaa verenpainetta ja laskea veren kaliumpitoisuutta, kun sitä nauttii runsaasti päivittäin. Mäkikuisma heikentää useiden lääkkeiden, kuten ehkäisypillereiden, tehoa.
Osaan yrttiteistä päätyy rikkakasveista pyrrolitsidiinialkaloideja, jotka voivat vaurioittaa maksaa, ja EU:n asetus 2020/2040 on rajoittanut niiden pitoisuuksia yrttiteissä heinäkuusta 2022 alkaen. Saksan liittovaltion riskinarviointilaitos BfR suosittelee vaihtelemaan yrttiteelaatuja, jotta altistus yksittäisen kasvin haitta-aineille pysyy pienenä.
Lue myös: Vaahtoava virtsa: syyt, kokemuksia ja milloin huolestua
Usein kysytyt kysymykset
Kummastakin on näyttöä. Vihreää teetä on tutkittu enemmän Aasiassa ja mustaa teetä länsimaissa, esimerkiksi UK Biobank -aineistossa. Tutkimusta, joka osoittaisi toisen selvästi paremmaksi, ei ole, joten valitse se tee, jota juot mieluiten säännöllisesti.
Terveelle aikuiselle EFSA:n 400 milligramman kofeiiniraja vastaa noin kahdeksaa kupillista mustaa teetä. Väestötutkimuksissa hyödyt ovat näkyneet jo 2–5 kupin päivittäisellä juomisella. Jos sinulla on taipumusta raudanpuutteeseen, juo tee aterioiden välissä.
Berliinin Charité-sairaalan pienessä tutkimuksessa vuodelta 2007 maito heikensi mustan teen edullista vaikutusta verisuonten toimintaan. UK Biobank -tutkimuksessa yhteys pienempään kuolleisuuteen näkyi kuitenkin riippumatta siitä, joivatko osallistujat teensä maidon tai sokerin kanssa. Näyttö on siis ristiriitaista.
Voi, kunhan kofeiinia kertyy päivässä enintään 200 milligrammaa, mikä vastaa noin neljää kupillista mustaa teetä. Yrttiteiden kanssa kannattaa olla varovaisempi, koska kaikkien kasvien turvallisuutta raskauden aikana ei tunneta. Kysy epäselvissä tilanteissa neuvolasta.