Kun joku vastaa heti: tekoälykeskustelut, yksinäisyys ja arjen hyvinvointi

Tekoälyn kanssa jutteleminen voi helpottaa yksinäistä hetkeä, mutta tutkimusten mukaan helpotus on lyhytaikaista, eikä keskustelu korvaa ihmissuhteita.

Puhelimessa on keskeneräinen viesti ystävälle. Haluaisit ehdottaa tapaamista, mutta edellisestä yhteydenotosta on aikaa. Ensimmäinen lause tuntuu hankalalta. Tekoälyltä voi pyytää muutaman vaihtoehdon ja muokata niistä itselle sopivan.

Toisena iltana tarkoitus on erilainen. Mitään viestiä ei ole tarkoitus lähettää. Haluat vain kertoa päivän tapahtumista ja saada vastauksen.

Molemmat tilanteet voivat näyttää ruudulla samanlaisilta. Hyvinvoinnin kannalta olennaista on kuitenkin se, mitä keskustelulta odottaa ja miten se liittyy muuhun arkeen.

Tekoäly voi toimia kirjoittamisen apuvälineenä, harjoittelukumppanina tai viihteenä. Sen kanssa käyty keskustelu ei sellaisenaan osoita, että yksinäisyyden taustalla oleva tilanne olisi muuttunut. Hetkellinen helpotus ja pysyvämpi muutos ovat eri asioita.

Mitä tutkimuksissa on havaittu?

Tekoälykumppanien vaikutuksia yksinäisyyteen tarkasteltiin vuonna 2025 julkaistussa Journal of Consumer Research -lehden tutkimuksessa. Tutkijat havaitsivat keskustelujen jälkeen hetkellistä vähentymistä osallistujien itse arvioimassa yksinäisyydessä.

Tutkimuskokonaisuuteen sisältyneessä viikon mittaisessa kokeessa lopulliseen analyysiin kuului 922 osallistujaa kolmessa ryhmässä. Tekoälykumppanin kanssa keskustelleessa ryhmässä oli 314 osallistujaa. Tulokset kuvasivat lyhytaikaista helpotusta: vaikutus ei kertynyt viikon aikana pysyvästi alemmaksi yksinäisyyden tasoksi.

Tulos on kiinnostava, mutta siitä ei voi päätellä tekoälyn hoitavan yksinäisyyttä pitkäaikaisesti. Tutkimus ei myöskään osoita kaikkien keskustelupalvelujen toimivan samalla tavalla. Kyse ei ollut suomalaista väestöä edustavasta tutkimuksesta tai kaikkien tuotteiden vertailusta.

Keskustelun jälkeen tehty arvio kertoo tietystä hetkestä. Ihmissuhteiden määrä, laatu ja arjen osallistumismahdollisuudet ovat laajempia kysymyksiä.

Myös suomalaiset käyttävät tekoälyä erilaisiin tarkoituksiin. Ylen jutussa tekoälyn kanssa vietetystä ajasta kaksi haastateltavaa kuvasi hyvin erilaista arkea. Toiselle tekoäly oli keskeinen päivittäinen keskustelukumppani. Toinen koki sen auttavan omien ajatusten sanoittamisessa läheisille. Haastattelut kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksia, eivätkä ne osoita käytön yleisiä terveysvaikutuksia.

Siksi oman käytön arvioinnissa kannattaa tarkastella muutakin kuin sitä, tuntuuko vastaus miellyttävältä. Mitä keskustelun jälkeen tapahtui? Selkiytyikö ajatus? Lähtikö viesti ystävälle? Vai siirtyykö jokin itselle tärkeä asia jälleen myöhemmäksi?

Ajatuksen sanoittaminen on konkreettinen tehtävä

Tekoälylle voi antaa rajatun tehtävän ilman, että koko elämäntilannetta tarvitsee selostaa. Jos tavoitteena on yhteydenotto, pyydä apua juuri siihen.

Esimerkiksi:

”Haluan ehdottaa vanhalle ystävälle kävelyä. Kirjoita kolme lyhyttä ja luontevaa viestivaihtoehtoa. Älä lisää selityksiä sille, miksi emme ole tavanneet.”

Tämän jälkeen teksti pitää lukea itse. Kuulostaako se omalta? Sisältääkö se lupauksen, jota et halua tehdä? Onko sävy liian läheinen tai turhan muodollinen?

Viestin ei tarvitse olla täydellinen. Sen pitäisi kertoa toiselle ymmärrettävästi, mitä ehdotat. Ohjelman tarjoamasta tekstistä voi käyttää yhden lauseen ja kirjoittaa loput omin sanoin.

Samalla tavalla voi valmistautua harrastusryhmään liittymiseen, kysyä tapahtuman järjestäjältä käytännön asioita tai harjoitella esittäytymistä toisella kielellä. Nämä ovat tehtäviä, joiden lopputulosta käyttäjä pystyy itse arvioimaan.

Jos aiheena on ristiriita, pyyntö kannattaa muotoilla tarkasti. ”Auta kuvaamaan tapahtumat ilman syyttelyä” antaa selkeämmän tehtävän kuin ”kerro, kumpi meistä on oikeassa”. Ohjelmalla on käytössään vain sille annettu kuvaus.

Tekoälyn ehdotuksia ei tarvitse hyväksyä kokonaisuutena. Jos vastaus tulkitsee toisen ihmisen motiiveja varmoina tosiasioina, sen voi hylätä. Sama koskee neuvoja, jotka eivät tunnu sopivan tilanteeseen.

Virtuaalinen hahmo kuuluu omaan käyttötarkoitukseensa

Osa keskustelupalveluista rakentuu fiktiivisten hahmojen ympärille. Käyttäjä osallistuu tarinaan tai keskusteluun, jossa hahmolla on nimi, ulkonäkö ja tietynlainen puhetapa.

JOI.com kuuluu aikuisille suunnattujen virtuaalisten hahmojen ja digitaalisen viihteen yhteyteen. Tällainen palvelu on erotettava terveydenhuollosta ja ammattimaisesta neuvonnasta. Muilla järjestelmillä saatuja tutkimustuloksia ei voi siirtää automaattisesti sitä koskeviksi hyötyväitteiksi.

Fiktiosta voi nauttia tietäen sen olevan fiktiota. Hahmoon liittyvä tarina voi kiinnostaa samalla tavalla kuin pelin tai kirjan maailma. Selkeä esitystapa auttaa ymmärtämään, mihin käyttäjä osallistuu.

Henkilökohtainen puhuttelu ei kuitenkaan kerro ihmisen tunteista tai vastavuoroisesta ihmissuhteesta. Keskustelun sujuvuus ei myöskään vahvista vastausten paikkansapitävyyttä.

Tämä ero korostuu, jos viihteellinen keskustelu siirtyy terveyteen, parisuhteeseen tai suureen elämänpäätökseen. Hahmon vakuuttava vastaus ei tee siitä asiantuntijaa.

Maksullisessa palvelussa myös tarina ja kaupalliset ehdot pitää erottaa toisistaan. Hahmon toive jatkaa keskustelua on eri asia kuin tieto lisämaksusta. Hinta, tilauksen kesto ja uusiminen pitäisi pystyä selvittämään palvelun tuotetiedoista.

Tarkastele käyttöä tavallisena osana päivää

Pelkkä minuuttimäärä ei kerro kaikkea. Kymmenen minuutin kieliharjoitus, pitkä yhteinen tarina ja henkilökohtaisista huolista kirjoittaminen ovat erilaisia käyttötapoja.

Omaa arkea voi tarkastella konkreettisten tilanteiden kautta. Milloin avaat palvelun? Mitä haluat tehdä? Kuinka helposti lopetat, kun tehtävä on valmis?

Myös Terveysvaikutukset.fi:n artikkeli digitaalinen viihde ja mielenterveys käsittelee digipalvelujen suhdetta arkisiin tapoihin. Tekoälykeskustelujen kohdalla kannattaa katsoa erityisesti sitä, mihin niiden käyttö sijoittuu omassa päivässä.

Taulukko ei ole diagnostinen testi. Sen avulla voi huomata käytännön muutoksia ja päättää, haluaako omaa toimintaa muuttaa.

Jos keskustelu venyy toistuvasti aiotun nukkumaanmenoajan yli, lopetusajasta voi päättää etukäteen. Ilmoitukset voi sulkea. Keskeneräisen tarinan saa jättää seuraavaan päivään.

Jos yksinäisyys tai paha olo pitkittyy ja vaikeuttaa arkea, asiasta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Viihdepalvelun vastauksista ei tarvitse yrittää päätellä omaa diagnoosia.

Yksityinen sävy ei tarkoita, että tiedot pysyvät vain keskustelussa

Keskusteluun kertyy helposti nimiä, työpaikan tapahtumia, ihmissuhteiden yksityiskohtia ja terveystietoja. Osa niistä koskee muita ihmisiä.

Ennen lähettämistä kannattaa miettiä, mitä tehtävän tekeminen todella vaatii. Viestin muokkaamiseen ei yleensä tarvita ystävän koko nimeä, osoitetta tai työpaikkaa. Asiakirjasta voi valita vain kysymyksen kannalta tarpeellisen kohdan.

Palvelun tietosuojatiedoista pitäisi selvitä, miten keskusteluja ja liitetiedostoja käsitellään. Tarkista myös historian hallinta ja poistamisvaihtoehdot. Pelkkä keskustelun katoaminen omasta näkymästä ei kerro kaikkea tietojen käsittelystä.

Käytön tarkoitus kannattaa palauttaa mieleen lopuksi. Jos avasit palvelun kirjoittaaksesi tapaamisehdotuksen, luonnos on nyt valmis. Lue se, korjaa sanavalinnat ja päätä, haluatko lähettää sen. Seuraava vastaus voi tulla ystävältä.