Kuusenkerkkä terveysvaikutukset ja haitat

Kuusenkerkkä on kuusen kevään ensimmäinen kasvupyrähdys: pehmeä, vihreä verso, joka sisältää moninkertaisen määrän C-vitamiinia verrattuna esimerkiksi appelsiiniin.

Suomalaisessa kansanperinteessä kuusenkerkkää on käytetty vuosisatoja yskän ja väsymyksen hoitoon, ja viime vuosina se on noussut uudelleen suosioon luonnontuotteena.

Tutkimusnäyttö tukee monia perinteisiä käyttötarkoituksia, vaikka suurin osa tutkimuksista on vielä alustavia.

Kuusenkerkän ravintoaineet

Kuusenkerkkä on ravintoainetiheydeltään poikkeuksellinen luonnontuote. C-vitamiinia tuoreessa kuusenkerkässä on noin 200–300 mg per 100 grammaa, kun veriappelsiinissa sama luku on noin 50 mg.

Käytännössä pieni kourallinen tuoreita kerkiä kattaa päivittäisen C-vitamiinin tarpeen, jonka D-vitamiini- ja kivennäisainesuosituksista arvioi aikuiselle 75–90 mg:ksi päivässä.

C-vitamiinin lisäksi kuusenkerkkä sisältää useita muita biologisesti aktiivisia yhdisteitä:

• Flavonoidit, erityisesti kversetiini ja kamferoli, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia
• Terpeenit, kuten alfa- ja beetapineeni, jotka antavat kuuselle sen tunnusomaisen tuoksun
• Pihkahappo ja sen johdannaiset, joilla on tutkimuksissa havaittu antimikrobisia ominaisuuksia
• A- ja B-vitamiineja sekä rautaa ja magnesiumia pieninä pitoisuuksina

Yhdisteiden kokonaispitoisuus on korkeimmillaan juuri keruu aikana eli toukokuun lopusta kesäkuun alkuun, kun versot ovat vielä pehmeitä ja vaaleita. Vanhentuessaan kuusenkerkkä muuttuu kovemmaksi ja sen vaikuttavien aineiden pitoisuudet laskevat.

Mihin kuusenkerkkä auttaa

Kuusenkerkkää on perinteisesti käytetty erityisesti kolmeen tarkoitukseen: vastustuskyvyn tukemiseen, yskän ja flunssaoireiden lievittämiseen sekä väsymyksen voittamiseen keväällä.

Vastustuskyky ja C-vitamiini on näistä tieteellisesti vahvimmin perusteltu yhteys. C-vitamiinin rooli immuunijärjestelmän toiminnassa on dokumentoitu laajasti. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt väitteen, jonka mukaan C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Antimikrobiset ominaisuudet ovat tutkimusten kohteena. Kuusen pihkasta ja uutteista tehtyjen tutkimusten, kuten Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen pihkatutkimusten, perusteella havaitaan, että havupuiden yhdisteet voivat hidastaa tiettyjen bakteereiden kasvua laboratorioolosuhteissa. Siirtymä laboratoriosta kliiniseen näyttöön on kuitenkin vielä kesken.

Antioksidanttiominaisuudet ovat lupaavia, mutta tutkimusnäyttö on pääosin eläinkoe- tai solutasolla. Flavonoidien tiedetään neutraloivan vapaita radikaaleja, mutta se, kuinka paljon kuusenkerkkätee tai -siirappi käytännössä vaikuttaa ihmisen elimistössä, vaatii lisää tutkimuksia.

Kevätväsymykseen kuusenkerkkää on käytetty perinteisesti C-vitamiinivajeen paikkaajana talven jälkeen. Tämä on historiallisesti perusteltu käyttötarkoitus: ennen teollisia elintarvikkeita kevättalvi tarkoitti C-vitamiinin puutetta, ja kuusenkerkkä oli yksi ensimmäisistä tuoreista lähteistä.

Kuusenkerkän haitat ja varoitukset

Kuusenkerkkä on useimmille turvallinen luonnontuote, mutta tietyissä tilanteissa sen käyttöä kannattaa harkita tarkkaan.

Havupuuallergia on tärkein varoitusmerkki. Henkilöillä, joilla on diagnosoitu allergia männylle, kuuselle tai muille havupuille, kuusenkerkkä voi aiheuttaa allergisen reaktion. Oireita voivat olla suun tai kurkun kutina, ihottuma tai pahimmillaan anafylaktinen reaktio. Epävarmoissa tapauksissa on syytä konsultoida lääkäriä ennen käytön aloittamista.

Raskaana oleville ja imeväisikäisten äideille kuusenkerkkää ei suositella suurina määrinä, koska terpeenien ja pihkayhdisteiden vaikutuksista raskauden aikana ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Pienet maistelumäärät eivät todennäköisesti aiheuta haittaa, mutta varovaisuus on perusteltua.

Lapsille kuusenkerkkä sopii yleensä pieninä määrinä, mutta alle kolmivuotiaille voimakkaita yrttiuutteita tai -siirappeja ei suositella.

Suuria määriä kerralla ei kannata nauttia kenenkään. Terpeenit voivat suurina annoksina ärsyttää maha-suolikanavaa ja aiheuttaa pahoinvointia. Kohtuullinen päivittäinen käyttömäärä on muutama gramma tuoreita kerkiä tai 1–2 teelusikallista siirappia.

Kuusenkerkkätee, kuohuva ja muut käyttötavat

Kuusenkerkkää voi käyttää monella tavalla, ja käyttötapa vaikuttaa siihen, mitä siitä käytännössä saadaan.

• Tuoreena kuusenkerkkiä voi syödä suoraan puusta. Maku on hapan ja hieman pihkainen. C-vitamiini säilyy parhaiten tuoreena, joten tämä on ravintoainetiheydeltään tehokkain tapa.
• Kuusenkerkkätee valmistetaan liottamalla tuoreita tai kuivattuja kerkiä kuumassa, ei kiehuvassa, vedessä noin 10–15 minuuttia. Kiehuva vesi hajottaa osan C-vitamiinista, joten noin 80-asteinen vesi säilyttää ravintoaineet paremmin. Teelusikallinen kuivattuja kerkiä per kuppi on sopiva määrä.
• Kuusenkerkkäsiirappi on yleisin kotivalmiste. Perusvalmistus: tuoreet kerkit ja sokeri kerrostetaan purkissa suhteessa 1:1, annetaan tekeytyä jääkaapissa viikkoja tai kuukausia. Tuloksena on makeahko siirappi, jota käytetään pienissä annoksissa. Sokeri toimii säilöntäaineena, mutta se myös laskee tuotteen ravintoarvosuhdetta.
• Kuusenkerkkäkuohuva on yksinkertainen kotijuoma: tuoreet kerkit, sokeri ja vesi yhdistettynä käymisastiaan muutamaksi päiväksi lämpimään paikkaan. Luonnollinen hiivakäyminen tuottaa hiilidioksidia. Käyminen vähentää C-vitamiinipitoisuutta, mutta lopputuotteessa on edelleen flavonoideja ja aromaattisia yhdisteitä.

Parasta keruuaikaa ovat toukokuun viimeiset viikot ja kesäkuun alku. Kerkit tunnistaa siitä, että ne ovat pehmeitä, vaaleanvihreitä ja irtoavat helposti sormien välissä. Kovettuneet tai tummuneet kerkit ovat liian vanhoja.

Usein kysytyt kysymykset

Mihin kuusenkerkkä auttaa?
Kuusenkerkkä tukee vastustuskykyä korkean C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta, ja tämä vaikutus on tieteellisesti perusteltu. Perinteisesti sitä on käytetty myös yskän lievittämiseen ja kevätväsymyksen hoitoon. Antimikrobiset ja antioksidanttiset ominaisuudet ovat lupaavia, mutta vahva kliininen näyttö ihmisillä puuttuu vielä.

Kenelle kuusenkerkkä ei sovi?
Kuusenkerkkää tulee välttää, jos on todettu allergia havupuille, kuten kuuselle tai männylle. Raskaana olevien ja imettävien on syytä olla varovaisia suurten määrien kanssa. Alle kolmivuotiaille ei suositella voimakkaita yrttivalmisteita. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kysyä lääkäriltä ennen käytön aloittamista.

Voiko kuusenkerkkiä syödä sellaisenaan?
Kyllä. Tuoreet kerkit voi syödä suoraan puusta, ja se on ravintoaineiden kannalta paras tapa nauttia niitä. Maku on hapan ja pihkainen, mikä ei sovi kaikille. Pienet määrät ovat turvallisia useimmille, eikä kerralla kannata syödä enempää kuin muutama gramma.

Paljonko kuusenkerkistä maksetaan?
Kuusenkerkkiä myydään toreilla ja luomuliikkeissä tyypillisesti 5–15 euroa per kilogramma tuoreena keruuaikaan. Kuivattuina tai jauhettuna hinta on korkeampi, usein 20–50 euroa per 100 grammaa. Oman metsän kuusesta kerätyt kerkit ovat ilmaisia, mutta keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa yksityismailla. Jokamiehenoikeuksien nojalla marjoja ja sieniä saa kerätä vapaasti, mutta puiden osista kerääminen on tulkinnanvaraisempaa.