Vastuullinen pelaaminen – milloin viihde muuttuu stressiksi?
Rahapelaaminen on Suomessa arkinen vapaa-ajan muoto: vuonna 2023 noin 70 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli pelannut rahapelejä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suurimmalle osalle pelaaminen pysyy harmittomana ajanvietteenä, mutta osalle ei.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2023 väestötutkimus paljasti huolestuttavan ristiriidan: vaikka rahapelaajien kokonaismäärä väheni vuodesta 2019, peliongelmaisten osuus kasvoi.
Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista, kun aiemmissa mittauksissa vastaava luku oli noin kolme prosenttia. Väestötasolla tämä tarkoittaa noin 151 000 suomalaista.
Jotain siis muuttui: harvempi pelasi, mutta niillä jotka pelaavat, pelaaminen oli aiempaa ongelmallisempaa. Miksi näin käy? Ja missä kulkee raja viihteen ja ongelman välillä?
Miten aivot toimivat pelaamisen aikana?
Rahapelaaminen aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää samalla tavalla kuin monet muutkin palkitsevat toiminnot.
Peluurin tietopankin mukaan keskeinen aivoalue on ventral striatum, jossa sijaitsee nucleus accumbens eli niin kutsuttu mielihyväkeskus. Kun pelaaminen tuottaa jännitystä tai voiton, dopamiinia vapautuu, ja aivot rekisteröivät kokemuksen palkitsevaksi.
Dopamiinin erityispiirre on siinä, että se reagoi voimakkaimmin epävarmuuteen, ei varmuuteen. Satunnaisesti saatu palkinto, kuten kasinopelin voitto, laukaisee vahvemman vasteen kuin ennustettava palkkio. Tämä on täsmälleen se mekanismi, jota rahapelien rakenne hyödyntää.
Pelaamisen jatkuessa ongelmatason pelaajilla aivot alkavat Potilaan Lääkärilehden vuonna 2022 julkaiseman katsauksen mukaan yliherkkistyä pelaamisen tuottamalle mielihyvälle: jo pienikin pelaamiseen viittaava ärsyke käynnistää voimakkaan dopamiinivasteen.
Tämä on yksi syy sille, miksi pelaamisen lopettaminen vaikeutuu eikä kyse ole pelkästä tahdonvoimasta.
Turun yliopiston Joonas Majurin väitöstutkimus osoitti kuvantamisen avulla, että rahapeliriippuvaisilla aivojen dopamiinitoiminta poikkeaa terveistä verrokeista mitattavalla tavalla. Rahapeliriippuvuus on siis neurobiologisesti todellinen ilmiö, ei vain elämänhallintaongelma.
Viihteen ja ongelman raja käytännössä
Vastuullinen pelaaminen ei tarkoita, että pelaaminen pitäisi lopettaa tai se on vaarallista. Se tarkoittaa, että pelaaminen pysyy pelaajan hallinnassa eikä ohjaa päätöksiä tämän sijaan.
Viihteelliselle pelaamiselle on tunnistettavissa selkeitä piirteitä: pelaaja päättää etukäteen käyttämänsä rajan, voittoa ei odoteta säännöllisenä tulona, ja pelaaminen on yksi vapaa-ajan muoto muiden joukossa. Pelaaminen voi loppua silloin, kun pelaaja niin haluaa.
Ongelma alkaa kehittyä, kun nämä piirteet alkavat muuttua. Käypä hoito -suosituksen mukaan keskeisiä merkkejä ongelmallisesta pelaamisesta ovat muun muassa:
- tappioiden jahtaaminen, eli hävityn rahan korvaaminen uudella pelaamisella
- pelaamisen salaaminen läheisiltä
- rahankäyttö tarkoituksiin varattujen varojen, kuten laskujen tai vuokran, siirtäminen pelaamiseen
- pelaamisen jatkaminen suunniteltua pidempään toistuvasti
- yritykset rajoittaa pelaamista epäonnistuvat
- pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta tai ahdistusta
Yksittäinen näistä merkeistä ei tarkoita riippuvuutta. Jos useampi osuu yhtä aikaa, kyse on jo riskitason pelaamisesta.
Kenelle riski on suurin
THL:n vuoden 2023 tutkimuksen mukaan rahapeliongelmat olivat selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla: miehistä 6,6 prosentilla ja naisista 1,8 prosentilla todettiin kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen taso.
Ongelmat kasautuvat erityisesti nuorille aikuisille miehille, jotka myös pelaavat haitallisimmiksi tunnistettuja pelimuotoja: nopeatempoisia nettipelejä ja raha-automaattipelejä.
Peluurin suosituksen mukaan altistavia tekijöitä ovat aiemmat riippuvuushäiriöt, mielenterveysongelmat, traumakokemukset sekä impulsiivinen persoonallisuusrakenne.
Peliriippuvuus esiintyy usein yhdessä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden kanssa, ja syy-seuraussuhde voi kulkea kumpaankin suuntaan: jotkut pelaavat helpottaakseen ahdistusta, ja peliongelma itsessään pahentaa mielenterveyttä.
Terveyskirjaston tietojen mukaan diagnosoidulla rahapeliriippuvuudella on vakavia seurauksia: kokonaiskuolleisuus on noin kaksinkertainen verrattuna yleisväestöön, ja itsemurhariski on noin 15-kertainen.
Tämä kertoo siitä, kuinka syvällisesti vakava peliongelma vaikuttaa ihmisen kokonaistilanteeseen.
Pelimäärä ei kerro kaikkea
Yleinen harhaluulo on, että ongelmapelaaminen tarkoittaa automaattisesti suurta pelattua summaa. Todellisuudessa ongelma määrittyy pelaamisen vaikutusten, ei volyymin kautta.
Pelaaja, joka käyttää pelaamiseen sata euroa kuukaudessa ilman ahdistusta, salausta tai kontrollin menetystä, pelaa todennäköisesti vastuullisesti. Pelaaja, joka käyttää kaksikymmentä euroa, mutta jahtaa tappioita, salaa pelaamistaan ja kokee ahdistusta, on jo riskialueella.
THL:n tutkimustulokset tukevat tätä: rahapelaajien kokonaismäärä Suomessa väheni vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta ongelmapelaajien osuus kasvoi.
Harvempi siis pelaa, mutta ongelma ei pienentynyt, vaan se tiivistyi tiettyihin pelaajiin. Tämä viittaa siihen, että joukossa on kasvava osa ihmisiä, joilla pelaaminen on jo alun perin riskitasoista.
Tuki ja hoito Suomessa
Rahapeliongelma on hoidettavissa, ja Suomessa palveluja on saatavilla useita. Peluuri ylläpitää maksutonta auttavaa puhelinta (0800 100 101, avoinna arkisin klo 12–18) sekä chat- ja verkkopalveluja.
Käypä hoito -suosituksen mukaan rahapeliriippuvuuden ensisijainen hoitomuoto on psykoterapia, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen terapia.
A-klinikat ympäri Suomea hoitavat rahapeliongelmia osana päihde- ja riippuvuuspalvelujaan. Myös Peli poikki -ohjelma on kahdeksan viikon verkossa toteutettava terapiaohjelma, jota voi käyttää nimettömästi.
Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut, mutta se on edelleen olemassa. THL:n mukaan vain pieni osa ongelmapelaajista hakee apua, vaikka tarjolla olevia palveluja pidetään yleisesti laadukkaina.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka yleistä ongelmapelaaminen on Suomessa?
THL:n vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia suomalaisista, mikä tarkoittaa noin 151 000 henkilöä. Osuus on kasvanut edellisestä mittauskerrasta vuodesta 2019, jolloin se oli noin kolme prosenttia.
Mistä tietää, onko pelaaminen jo ongelma?
Selkein merkki on kontrollin menetys: pelaaminen jatkuu suunniteltua pidempään, rahaa käytetään muuhun varattuihin varoihin, tai pelaamisen rajoittaminen epäonnistuu toistuvasti. Tappioiden jahtaaminen ja pelaamisen salaaminen läheisiltä ovat myös ongelmallisen pelaamisen keskeisiä merkkejä Käypä hoito -suosituksen mukaan.
Onko rahapeliriippuvuus lääketieteellisesti tunnustettu sairaus?
Kyllä. Rahapeliriippuvuus on mukana sekä WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa että Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-5-luokituksessa. Se luokitellaan toiminnalliseksi riippuvuudeksi, jolla on samankaltainen neurobiologinen perusta kuin aineriippuvuuksilla.
Mistä saa apua rahapeliongelmaan Suomessa?
Peluuri tarjoaa maksutonta apua puhelimitse, chatissa ja verkossa. A-klinikat ympäri Suomea hoitavat rahapeliongelmia osana riippuvuuspalvelujaan. Veikkauksen Peli poikki -ohjelma on kahdeksan viikon verkkoterapia, jota voi käyttää nimettömästi.