Onko parsakaali terveellistä?

Parsakaali on yksi ravintorikkaimmista vihanneksista, mitä lautaselle voi laittaa. Se sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä suhteessa kaloreihinsa. Tutkimusnäyttö parsakaalin terveysvaikutuksista on varsin vahvaa.

Parsakaalin ravintosisältö

Parsakaali on poikkeuksellinen vihannes erityisesti siksi, että se sisältää merkittävän määrän proteiinia suhteessa kaloreihinsa. Alla parsakaalin ravintosisältö per 100 grammaa raakana:

Ravintoaine	Määrä per 100 g
Energia	34 kcal
Proteiini	2,8 g
Hiilihydraatit	4,0 g
Kuitu	2,6 g
Rasva	0,4 g
C-vitamiini	89 mg (99 % päiväsaannista)
K-vitamiini	102 µg
Folaatti	63 µg
Kalium	316 mg

Parsakaalin kalorimäärä on erittäin matala, minkä vuoksi se sopii hyvin osaksi painonhallintaan tähtäävää ruokavaliota. Samalla se tarjoaa lähes päivittäisen C-vitamiinitarpeen yhdessä annoksessa.

Parsakaalin terveysvaikutukset

Syöpää ehkäisevät yhdisteet

Parsakaalin eniten tutkittu terveysvaikutus liittyy sen sisältämiin glukosinolaatteihin ja erityisesti sulforafaaniin, joka syntyy kun parsakaalia pureskellee tai pilkkoo.

Yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkija Paul Talalay kollegoineen osoitti jo vuonna 1992, että sulforafaani aktivoi elimistön omia detoksifikaatioentsyymejä, jotka voivat suojata soluja syöpää aiheuttavilta tekijöiltä.

Sydän- ja verisuoniterveys

Parsakaali tukee sydänterveyttä usealla mekanismilla. Sen sisältämä kuitu auttaa alentamaan LDL-kolesterolia, kalium tukee verenpaineen hallintaa ja antioksidantit – erityisesti C-vitamiini ja flavonoidit – suojaavat verisuonten seinämiä hapettumisstressiltä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vahvistanut, että C-vitamiinilla on osoitettu rooli verisuonten normaalissa toiminnassa.

Tulehduksen hillintä

Krooninen matala-asteinen tulehdus on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydänsairauksiin. Parsakaalin sisältämät antioksidantit, kuten C-vitamiini, karotenoidit ja quercetiini, voivat tutkimusten mukaan vähentää tulehdusmerkkiaineita elimistössä.

Vaikutus on kohtuullinen eikä parsakaali yksin riitä tulehduksen hoitoon, mutta osana monipuolista ruokavaliota se on perusteltu valinta.

Suoliston terveys

Parsakaalin kuitupitoisuus tukee suoliston toimintaa kahdella tavalla: ravintokuitu toimii prebioottina eli ruokkii hyödyllisiä suolistobakteereja, ja se pehmentää ulostemassaa ehkäisten ummetusta.

Saksan Leibniz-instituutin tutkijat julkaisivat vuonna 2017 tutkimuksen, jonka mukaan parsakaalin sisältämät glukosinolaatit voivat suojata suoliston limakalvoa tulehduksilta.

Parsakaali ja botulismi

Parsakaaliin liittyvä botulismiriski on herättänyt kysymyksiä, ja aihe kannattaa käydä läpi selkeästi.

Tuore tai oikein kypsennetty parsakaali ei aiheuta botulismia. Riski syntyy, kun parsakaalia säilytetään virheellisesti – tyypillisesti tyhjiöpakkauksessa tai öljyssä huoneenlämmössä liian pitkään.

Clostridium botulinum -bakteeri viihtyy hapettomissa olosuhteissa ja lisääntyy vaarallisesti, jos lämpötila ei ole riittävän korkea tai alhainen. Käytännön ohjeet ovat yksinkertaiset:

• Säilytä tuore parsakaali jääkaapissa ja käytä muutaman päivän sisällä
• Kypsennetty parsakaali tulee jäähdyttää nopeasti ja syödä 3–4 päivän kuluessa
• Älä säilytä kypsennettyjä vihanneksia öljyssä huoneenlämmössä

Näitä ohjeita noudattamalla botulismiriski on käytännössä olematon.

Parsakaalin keittoaika ja valmistus

Parsakaalin keittoaika vaikuttaa suoraan sen ravintosisältöön. C-vitamiini ja folaatti ovat vesiliukoisia vitamiineja, jotka liukenevat keitinveteen – mitä pidempään parsakaali kiehuu, sitä enemmän ravintoaineita häviää.

Suositellut kypsennysajat:

• Höyrytys: 4–6 minuuttia – paras tapa säilyttää ravintosisältö
• Keittäminen: 3–5 minuuttia runsaassa vedessä, al dente -kypsyys riittää
• Uunissa paistaminen: 200 asteessa 15–20 minuuttia, pinta saa ruskistua
• Raakana: täysi ravintosisältö säilyy, maku on napakkampi

Höyrytys on ravintosisällön kannalta paras vaihtoehto. Tutkimukset osoittavat, että höyrytetty parsakaali säilyttää sulforafaanipitoisuutensa huomattavasti paremmin kuin keitetty. Jos keittää parsakaalin, keitinveden voi käyttää keitto- tai kastikepohjaksi, jolloin osa vesiliukoisista vitamiineista ei mene hukkaan.

Parsakaali on kypsää, kun varsi läpäisee haarukan kevyellä paineella mutta kukinto ei vielä hajoa.

Kenelle parsakaali ei sovi?

Parsakaali on turvallinen ruoka suurimmalle osalle ihmisistä, mutta muutama poikkeus on hyvä tiedostaa.

Parsakaali kuuluu ristikukkaisiin vihanneksiin, jotka sisältävät goitrogeeneja. Nämä yhdisteet voivat suurina määrinä häiritä kilpirauhasen jodinottokykyä.

Tavallinen käyttö ei tutkimusten mukaan aiheuta ongelmia terveillä ihmisillä, mutta jos kilpirauhanen ei toimi normaalisti tai käytössä on kilpirauhashormonihoito, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Parsakaalin korkea K-vitamiinipitoisuus voi myös vaikuttaa verenohennuslääkkeiden, kuten varfariinin, tehoon.

Verenohennuslääkitystä käyttävien ei tarvitse välttää parsakaalia, mutta käyttömäärän tulisi pysyä kohtuullisena ja tasaisena. Lääkäri tai apteekkihenkilökunta osaa neuvoa tarkemmin.

Usein kysytyt kysymykset