Näin älypuhelimen käyttö vaikuttaa keskittymiskykyyn

Älypuhelimesta on tullut monelle välttämätön työkalu ja jatkuva seuralainen. Sen avulla hoidamme viestinnän, työn, ostokset ja viihteen, usein jopa yhtä aikaa.

Samalla kun puhelin on helpottanut arkea, se on tuonut mukanaan ikävän ilmiön: keskittymiskyvyn heikkenemisen. Tämä ilmiö huolestuttaa etenkin nuorten kohdalla.

Useat tutkimukset osoittavat, että jatkuva ruutuajan kasvu ja ilmoitusten tulva heikentävät kykyämme syventyä yhteen tehtävään kerrallaan.

Miksi puhelin koukuttaa?

Puhelimen käyttö koukuttaa useastakin syystä, eikä vähiten siksi että viihdetarjontaa ja tekemistä riittää puhelimella loputtomiin.

Suoratoistapalveluista löytyy loputtomasti katsottavaa, parhailla nettikasinoilla on tuhansia erilaisia pelejä ja sosiaalisen median kanavista ei selattava kesken lopu.

Älypuhelinten push-ilmoitukset on suunniteltu nerokkaasti herättämään huomiomme. Jokainen uusi viesti, tykkäys tai uutishälytys tarjoaa aivoille pienen dopamiinipiikin, joka tuntuu palkitsevalta.

Pitkällä aikavälillä tämä johtaa siihen, että haemme näitä piikkejä yhä useammin, jopa ilman todellista tarvetta. Sosiaalisen median algoritmit puolestaan tarjoavat juuri sopivasti uutta sisältöä, jotta jatkaisimme selaamista.

Tämä käyttäytyminen muistuttaa monella tapaa muita riippuvuuksia: palkkio tulee arvaamattomasti ja pitää siksi tehokkaasti koukussa.

Älypuhelin haastaa keskittymisen

Tilastojen mukaan suomalainen tarkistaa puhelimensa keskimäärin yli 100 kertaa päivässä.

Työ- ja opiskelutilanteissa tämä tarkoittaa, että huomio siirtyy jatkuvasti tehtävästä toiseen – viestien, sähköpostien, uutisten ja sosiaalisen median virran perässä.

Lyhyetkin vilkaisemat puhelimeen katkaisevat syvän keskittymisen ja takaisin työrytmiin pääseminen voi kestää useita minuutteja.

Keskittymiskyvyn kannalta ongelma ei ole pelkästään se, että käytämme aikaa puhelimella. Ongelmallisempaa on se, että aivomme tottuvat jatkuvaan ärsyketulvaan ja alkavat kaivata sitä silloinkin, kun mitään uutta ei tapahdu.

Miten häiriötilanne vaikuttaa aivoihin?

Keskittyminen tarkoittaa käytännöss aivojen kykyä kohdistaa rajallinen määrä energiaa yhteen asiaan kerrallaan. Kun teemme jotain keskeytyksettä, työmuisti ja syväoppimisen prosessit toimivat tehokkaasti.

Mutta kun huomio siirtyy jatkuvasti vaikkapa puhelimen näytön vilkkuessa, aivot joutuvat maksamaan niin sanotun switching costin.

Tämä tarkoittaa, että jokainen keskeytys kuluttaa ylimääräistä energiaa ja heikentää muistijälkien muodostumista.

Lisäksi syntyy ilmiö nimeltä attention residue, eli osa huomiosta jää “roikkumaan” edellisessä tehtävässä, vaikka olisimme siirtyneet jo seuraavaan. Tämä tekee syvään keskittymiseen palaamisesta vaikeampaa.

Pitkäaikaiset vaikutukset

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas älypuhelimen käyttö on yhteydessä heikentyneeseen kykyyn säilyttää huomio yhdessä asiassa pidempään.

Tämä voi näkyä esimerkiksi opiskelussa vaikeutena lukea pitkiä tekstejä tai työssä haasteina viedä laajoja projekteja loppuun.

Lisäksi jatkuvat keskeytykset nostavat stressitasoja. Aivot pysyvät “valmiustilassa” odottaen seuraavaa ilmoitusta, mikä voi tehdä rentoutumisesta ja palautumisesta hankalampaa.

Onko multitasking harhaa?

Moni uskoo olevansa hyvä multitaskingissa, mutta tutkimukset kertovat oikeasti toista.

Aivot eivät todellisuudessa käsittele useaa monimutkaista tehtävää samanaikaisesti, ne vain vaihtavat tehtävästä toiseen hyvin nopeasti. Tämä hidastaa työntekoa ja lisää virheiden määrää.

Sen sijaan niin sanottu syvä työ eli pitkäkestoinen, häiriötön keskittyminen tuottaa parempia tuloksia sekä oppimisessa että ongelmanratkaisussa.

Multitasking voi toimia vain, jos toinen tehtävistä on täysin automatisoitunut, kuten kävely ja keskustelu.

Keinoja suojata keskittymiskykyä

• Hallitse ilmoituksia: Poista tarpeettomat push-ilmoitukset ja pidä puhelin äänettömällä työskentelyn aikana.
• Käytä ajanhallintatekniikoita: Esimerkiksi Pomodoro-tekniikka, jossa työskennellään 25 minuuttia ja pidetään 5 minuutin tauko.
• Kokeile digipaastoa: Pidä yksi ilta viikossa ilman puhelinta tai laita se kokonaan pois päältä ennen nukkumaanmenoa.
• Sijoita puhelin pois näkyvistä: Pelkkä puhelimen näkeminen voi tutkitusti heikentää keskittymistä.

Ruutuaikaa pyritään hallitsemaan

Teknologiayritykset ovat viime vuosina alkaneet tarjota työkaluja ruutuajan hallintaan, kuten sovellusten käyttörajoituksia ja keskittymistiloja.

Myös koulut ja työpaikat ovat kiinnostuneet tavoista vähentää häiriöitä ja tukea syväkeskittymistä.

Silti vastuu jää lopulta käyttäjälle. Puhelin voi olla tehokas apuväline, jos sen käyttö on tietoista ja rajattua, tai se voi jäädä jatkuvaksi häiriötekijäksi, jos annamme sen ohjata päivämme kulkua.

Yhteenveto

Älypuhelin on muuttanut tapaa, jolla keskitymme. Jatkuvat ilmoitukset ja houkutteleva sisältö hajottavat huomiota, ja aivot sopeutuvat kaipaamaan yhä enemmän ärsykkeitä.

Keskittymiskyvyn suojaaminen vaatii tietoista harjoittelua: ilmoitusten hallintaa, taukoja ja aikaa ilman laitteita.

Kun hallitsemme puhelinta, emmekä anna sen hallita meitä, se voi toimia työkaluna, joka tukee eikä heikennä kykyämme keskittyä.