Miten pelaaminen näkyy suomalaisten arjessa?

Pelaaminen on osa useimpien suomalaisten arkea – ei poikkeus vaan pikemminkin normi. Tampereen yliopiston Pelaajabarometrin mukaan yli 75 prosenttia suomalaisista pelaa jotakin peliä säännöllisesti, kun mukaan lasketaan digitaaliset pelit, rahapelit ja perinteiset lautapelit.

Suomi ei ole pelaamisen suhteen tavallinen maa: täältä on noussut maailman tunnetuimpiin kuuluvia peliyhtiöitä, ja pelaaminen on juurtunut osaksi kulttuuria tavalla, joka näkyy niin olohuoneissa, kahviloissa kuin bussipysäkeillä.

Suomalaiset ovat innokasta pelikansaa

Pelaajabarometri on seurannut suomalaisten pelaamista Tampereen yliopistossa vuodesta 2009 lähtien. Tuoreiden lukujen mukaan digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti noin 60 prosenttia suomalaisista, ja satunnaisesti pelaavia on tätäkin enemmän.

Pelaaminen ei jakaudu tasaisesti ikäryhmien kesken, mutta se kattaa laajemman joukon kuin usein ajatellaan. 10–30-vuotiaat ovat aktiivisimpia digitaalisten pelien pelaajia, mutta yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen aikana. Naisten ja miesten välinen ero on kaventunut erityisesti mobiilipelaamisen yleistyessä.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu kärkipäähän pelaamisen yleisyydessä. Ruotsissa ja Norjassa luvut ovat samaa suuruusluokkaa, mutta Suomella on lisäksi erityinen asema pelialan tuottajana: Supercell ja Rovio ovat tehneet suomalaisesta peliosaamisesta kansainvälisen käsitteen.

Rahapelaaminen osana suomalaista arkea

Rahapelaaminen on Suomessa poikkeuksellisen laajaa. Veikkauksen arvioiden mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista aikuisista on pelannut rahapelejä vähintään kerran viimeisen vuoden aikana. Lotto, raaputusarvat ja urheiluvedonlyönti ovat tutuimmat muodot, mutta nettikasinot ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti.

Rahapelaamiseen liittyy usein se, mitä psykologit kutsuvat asioiden rationalisoinniksi: pienet tappiot selitetään pois ja voittoja pidetään osoituksena taidosta. Tämä mekanismi on syytä tunnistaa osana rahapelaamisen psykologiaa.

Netikasinot ovat muuttaneet rahapelaamisen saavutettavuutta. Perinteisesti rahapelaaminen on vaatinut fyysistä siirtymistä – lottorivien ostoa kaupassa tai käyntiä pelisalilla.

Nyt pelaaminen onnistuu puhelimella missä tahansa. Verovapaat kasinot tarkoittavat ulkomaisia lisenssoituja kasinoita, joiden voitot ovat Suomessa verovapaita, mikä on lisännyt niiden vetovoimaa suomalaisten pelaajien keskuudessa.

Rahapelaaminen on useimmille viihdettä siinä missä elokuvalipun ostaminen. Satunnainen lottorivi tai raaputusarpa on rituaali, joka toistuu monissa kodeissa viikoittain ilman suurempia seurauksia.

Videopelit olohuoneesta taskuun

Kotisohva on edelleen pelaamisen keskus. Konsoli- ja PC-pelaaminen vetävät erityisesti nuoria aikuisia, ja suosituimpia genrejä ovat toimintapelit, urheilupelit ja roolipelit. Moninpelaaminen on muuttanut pelaamisen luonnetta merkittävästi: yhä useampi pelaa yhdessä kaverin kanssa verkon välityksellä, vaikka asuisi eri kaupungissa.

E-urheilu on noussut marginaali-ilmiöstä osaksi valtavirtaa. Suomalaiset pelaajat ovat menestyneet kansainvälisissä turnauksissa etenkin Counter-Strikessa, ja kilpapelaamista seurataan striimialustoja kuten Twitchiä pitkin. Ylen katsaus pelaamiseen kuvaa osuvasti, miten pelaaminen on muuttunut yksinäisestä harrastuksesta yhteisölliseksi kulttuuriksi.

Mobiilipelaaminen on kuitenkin muuttanut kuvaa eniten. Älypuhelimesta on tullut yleisin pelialusta, ja se on tavoittanut pelaajia, jotka eivät koskaan ole istuneet konsolin ääreen. Casual-pelit kuten Candy Crush tai erilaiset sanapelit keräävät miljoonia käyttäjiä, joista suuri osa ei miellä itseään pelaajiksi lainkaan.

Lautapelit ja perinteinen pelaaminen eivät ole kadonneet

Samaan aikaan kun digitaalinen pelaaminen on kasvanut, myös lautapelien suosio on noussut. Ilmiö on globaali, mutta se näkyy selvästi myös Suomessa: pelikahviloita on avattu useisiin kaupunkeihin, ja lautapelejä myydään enemmän kuin kertaakaan aiemmin.

Lautapelit täyttävät erilaisen sosiaalisen tarpeen kuin digitaaliset pelit. Ne kokoavat saman pöydän ääreen, vaativat läsnäoloa ja tekevät pelaamisesta yhteisen tapahtuman. Perheen kanssa pelattava Alias tai kaveriporukan Ticket to Ride ei kilpaile konsolin kanssa – ne vastaavat eri tarpeeseen.

Peliyhteisöt ovat myös järjestäytyneet. Eri puolilla Suomea toimii peliyhdistyksiä ja -kerhoja, jotka kokoavat harrastajia säännöllisesti. Tämä yhteisöllinen ulottuvuus on osa syytä siihen, miksi lautapelit ovat säilyttäneet asemansa digitaalisena aikana.

Missä ja milloin suomalaiset pelaavat?

Pelaaminen on levinnyt kaikkialle ja pelien rationalisointi on yleistynyt. Kotisohva on edelleen tärkein peliympäristö, mutta bussit, junat ja kahvitauot ovat mobiilipelaamisen luonnollisia näyttämöjä. Lyhyet odotushetket ovat muuttuneet pelihetkiksi – monille täysin huomaamatta.

Ajallisesti pelaaminen painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Pelaajabarometrin mukaan aktiiviset pelaajat käyttävät pelaamiseen keskimäärin useita tunteja viikossa, mutta vaihteluväli on suuri: satunnainen mobiilipelaaja saattaa pelata muutaman minuutin päivässä, kun taas sitoutunut konsolipelaaja istuu ruudun ääressä kymmeniä tunteja viikossa.

Pelaamisen arkirytmi on myös muuttunut. Striimauspalvelut ja tallenteet tarkoittavat, että pelaaminen ei ole enää sidottu tiettyyn aikaan – suosikkipelaajan lähetyksen voi katsoa jälkikäteen, ja moninpelit toimivat kellon ympäri.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka moni suomalainen pelaa videopelejä säännöllisesti?
Tampereen yliopiston Pelaajabarometrin mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä säännöllisesti. Luku kasvaa, kun mukaan lasketaan satunnaiset pelaajat.

Ovatko suomalaiset keskimääräistä innokkaampia pelaajia Euroopassa?
Suomi sijoittuu pelaamisen yleisyydessä Euroopan kärkimaihin. Lisäksi Suomi on poikkeuksellinen pelialan tuottajana – Supercell ja Rovio ovat nostaneet suomalaisen peliosaamisen maailmankartalle.

Mikä on suosituin pelialusta suomalaisten keskuudessa?
Mobiili on ohittanut konsolin ja PC:n suosituimpana pelialustana, koska se tavoittaa myös satunnaispelaajat. Sitoutuneempien pelaajien keskuudessa konsoli ja PC ovat edelleen vahvoja.

Kuinka paljon aikaa suomalaiset käyttävät pelaamiseen viikossa?
Vaihteluväli on suuri. Satunnaispelaaja saattaa pelata muutaman minuutin päivässä, aktiivinen pelaaja useita tunteja. Pelaajabarometri arvioi aktiivisten digitaalisten pelaajien käyttävän pelaamiseen keskimäärin 4–8 tuntia viikossa.

Miten lautapelien suosio on muuttunut Suomessa?
Lautapelien suosio on kasvanut tasaisesti 2010-luvulta lähtien. Pelikahviloita on avattu useisiin kaupunkeihin, ja lautapelien myynti on ollut kasvussa. Digitaalinen pelaaminen ei ole syrjäyttänyt lautapelejä – ne vastaavat eri sosiaaliseen tarpeeseen.