Hunajan terveysvaikutukset – luonnon oma lääke
Hunajan tunnetuimmat terveysvaikutukset liittyvät veren rasva-arvojen ja verensokerin tasapainottamiseen, bakteerien kasvun hillitsemiseen sekä yskän lievitykseen.
Nämä hyödyt syntyvät kuitenkin vain tietyissä tilanteissa: silloin, kun hunajalla korvataan tavallista sokeria tai kun sitä käytetään paikallisesti, ei silloin, kun sitä lisätään ruokavalioon ylimääräisenä herkkuna.
Tuorein ja laajin näyttö tulee Toronton yliopiston tutkijoiden vuonna 2022 julkaisemasta meta-analyysistä, joka kokosi yhteen 18 kliinistä koetta ja yli 1 100 osallistujaa.
Kevyempien väitteiden, kuten hunajan kosmeettisen ihonhoitokäytön, tueksi tutkimusnäyttöä on sen sijaan huomattavasti vähemmän. Alla käydään läpi, mihin väitteisiin löytyy vahvaa näyttöä ja mihin ei.
Mistä terveysvaikutukset syntyvät?
Hunaja koostuu noin 80-prosenttisesti sokereista, pääosin fruktoosista ja glukoosista. Loppuosa on monimutkaisempi sekoitus entsyymejä, orgaanisia happoja, flavonoideja ja pieniä määriä kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia.
Antibakteerinen vaikutus selittyy hunajan happamuudella, korkealla sokeripitoisuudella sekä vetyperoksidilla ja metyyliglyoksaalilla, jota on erityisen runsaasti esimerkiksi manukahunajassa.
Koostumus vaihtelee mehiläisten käyttämien kukkien ja tuotantoalueen mukaan, minkä vuoksi eri hunajalaadut eroavat toisistaan sekä mausta että aktiivisten yhdisteiden määrästä.
Samoin kuin monella muulla luontaistuotteella, esimerkiksi karpalolla, myös hunajan vaikutukset perustuvat pieneen määrään aktiivisia yhdisteitä eivätkä korvaa lääketieteellistä hoitoa.
Sydän ja verensokeri
Laajin tähänastinen näyttö hunajan aineenvaihduntavaikutuksista on peräisin Toronton yliopiston tutkijoiden Tauseef Khanin ja John Sievenpiperin johtamasta hunajan sydän- ja verensokerivaikutuksia käsittelevästä meta-analyysistä, joka julkaistiin Nutrition Reviews -lehdessä marraskuussa 2022.
Analyysiin valikoitui 18 kontrolloitua koetta, joihin osallistui yhteensä yli 1 100 tervettä henkilöä. Osallistujat söivät keskimäärin noin 40 grammaa hunajaa päivässä muutaman viikon ajan.
Tulosten mukaan hunaja laski paastoverensokeria ja LDL-kolesterolia sekä nosti HDL-kolesterolia, mutta vain silloin, kun sillä korvattiin tavallista sokeria tai siirappia ruokavaliossa, jossa lisätyn sokerin osuus energiasta oli jo valmiiksi alle kymmenen prosenttia.
Tutkijat huomauttivat, ettei tulos tarkoita, että sokeria välttävän kannattaisi aloittaa hunajan syöminen: hyöty koskee korvaamista, ei lisäämistä.
Haavat ja yskä
Hunajan käytöstä löytyy myös muutama poikkeuksellisen vahva kliininen katsaus. Cochrane-järjestön haavanhoitoa käsittelevä katsaus totesi hunajan nopeuttavan tiettyjen haavojen, kuten palovammojen, paranemista tavanomaisiin sidoksiin verrattuna.
Toinen Cochrane-katsaus lasten yskän hoidosta, johon sisältyi kuusi satunnaistettua koetta ja yli 900 lasta, havaitsi hunajan lievittävän akuuttia yskää tehokkaammin kuin lumelääke tai osa reseptivapaista yskänlääkkeistä 1–18-vuotiailla lapsilla.
Myös suomalainen tutkimus tukee hunajan antimikrobista vaikutusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa kotimaiset yksikukkahunajat tuhosivat useita hengitystieinfektioita aiheuttavia bakteereja, muun muassa korvatulehduksia aiheuttavaa pneumokokkia, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen.
Laajaa näyttöä siitä, ehkäiseekö hunaja flunssan jälkitauteja ihmisillä, ei sen sijaan vielä ole.
Kenelle hunaja ei sovi?
Hunaja ei sovi alle vuoden ikäisille lapsille. Heidän suolistonsa ei vielä kykene tuhoamaan hunajassa mahdollisesti esiintyviä Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, mikä voi aiheuttaa vakavan imeväisbotulismin.
Diabeetikoiden kannattaa käyttää hunajaa harkiten, sillä se nostaa verensokeria siinä missä tavallinen sokerikin.
Siitepölylle allergisilla hunaja voi laukaista allergisen reaktion. Jos käytössä on säännöllinen lääkitys tai jokin perussairaus, hunajan runsaasta käytöstä kannattaa keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin sitä lisää ruokavalioon suurempina määrinä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko hunaja terveellisempää kuin sokeri?
Se riippuu käyttötavasta. Toronton yliopiston vuoden 2022 meta-analyysin mukaan hunaja voi parantaa veren rasva-arvoja ja verensokeria, kun sillä korvataan tavallista sokeria osana muuten vähäsokerista ruokavaliota. Ruokavalioon lisättynä ylimääräisenä hunaja vastaa kalorimäärältään ja vaikutukseltaan pitkälti tavallista sokeria.
Voiko vauvalle antaa hunajaa?
Ei. Alle vuoden ikäisen lapsen suolisto ei kykene tuhoamaan hunajassa mahdollisesti olevia Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, mistä voi seurata vakava imeväisbotulismi. Hunajaa voi antaa turvallisesti vasta, kun lapsi on täyttänyt vuoden.
Auttaako hunaja yskään?
Kyllä, ainakin lapsilla. Cochrane-katsauksen mukaan hunaja lievitti akuuttia yskää 1–18-vuotiailla lapsilla tehokkaammin kuin lumelääke tai osa reseptivapaista yskänlääkkeistä.
Kuinka paljon hunajaa on turvallista syödä päivässä?
Tutkimuksissa käytetty annos on ollut tyypillisesti yhdestä kahteen ruokalusikallista, eli noin 20–40 grammaa päivässä. Suurempia määriä kannattaa välttää korkean sokeripitoisuuden vuoksi, varsinkin jos verensokeri tai paino on jo ennestään tarkkailussa.
Toimiiko hunaja ihonhoidossa?
Kliininen näyttö rajoittuu lähinnä haavanhoitoon ja palovammoihin hoitohenkilökunnan valvonnassa. Kosmeettisena ihonhoitotuotteena, esimerkiksi kasvonaamiona, käytetyn hunajan hyödyistä ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä, vaikka käyttö on useimmille turvallista.
Vaikuttaako hunajan alkuperä terveysvaikutuksiin?
Kyllä. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että raaka ja yksikukkainen hunaja tuottaa selvemmät terveyshyödyt kuin pastöroitu tai useista lähteistä sekoitettu hunaja, koska kuumennus ja käsittely voivat tuhota osan hunajan entsyymeistä ja muista bioaktiivisista yhdisteistä