Hinkuyskä oireet – tunnista ja hakeudu hoitoon ajoissa

Hinkuyskä oireet alkavat nuhana, lievänä yskänä ja matalana kuumeena aivan kuten tavallinen flunssa.

Muutaman viikon kuluttua alkavat kuitenkin taudille tyypilliset, rajut yskänpuuskat, joiden lopussa kuuluu korkea hinkuva sisäänhengitysääni. Juuri tämä kohtauksellisuus erottaa hinkuyskän muista hengitystieinfektioista.

Hinkuyskä eli pertussis on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio, joka tarttuu herkästi pisaratartuntana. Tauti on erityisen vaarallinen alle vuoden ikäisille vauvoille, joille se voi aiheuttaa hengenvaarallisia komplikaatioita.

Mikä hinkuyskä on?

Hinkuyskä on bakteeri-infektio, joka vaikuttaa hengitysteiden limakalvoihin. Hinkuyskässä bordetella pertussis -bakteeri tuottaa toksiineja, jotka ärsyttävät hengitysteitä ja johtavat tyypillisiin, pitkittyviin yskänkohtauksiin.

Hinkuyskä tunnetaan myös nimellä ”satapäiväinen yskä”, mikä kertoo karua totuutta taudin kestosta: hoitamattomana oireet voivat jatkua jopa 10–14 viikkoa.

Rokotuksilla on onnistuttu vähentämään taudin esiintyvyyttä merkittävästi, mutta hinkuyskää esiintyy Suomessa edelleen säännöllisesti, ja THL:n seurantatietojen mukaan epidemioita todetaan muutaman vuoden välein.

Hinkuyskän oireet vaiheittain

Hinkuyskä etenee kolmessa vaiheessa ja oirekuva muuttuu selvästi taudin edetessä.

Vaihe 1: Nuhavaihe (1–2 viikkoa)

Ensimmäiset oireet muistuttavat suuresti tavallista nuhakuumetta:

• lievä yskä
• nuha ja nenän tukkoisuus
• silmien punoitus
• matala kuume tai ei kuumetta lainkaan

Tässä vaiheessa hinkuyskä on tartuttavimmillaan, mutta diagnoosia on käytännössä mahdotonta tehdä pelkän oirekuvan perusteella. Taudin voi erottaa flunssasta lähinnä vain laboratoriotestein.

Vaihe 2: Kohtausvaihe (2–8 viikkoa)

Tässä vaiheessa alkavat hinkuyskälle tyypilliset, rajut yskänpuuskat. Ne ovat pitkiä ja puuskittaisia, ja kohtauksen lopussa kuuluu usein korkea ”hinkuva” sisäänhengitysääni, josta tauti on saanut nimensä. Kohtausten jälkeen voi tulla oksentamista.

Pienillä vauvoilla hinkuava ääni voi puuttua kokonaan. Heillä kohtaukset voivat sen sijaan johtaa hengityspysähdyksiin, mikä tekee taudista erityisen vaarallisen alle 6 kuukauden ikäisille.

Aikuisilla ja rokotustetuilla kohtaukset voivat olla lievempiä – toisinaan pelkkää pitkittynyttä, kiusallista yskää ilman selvää hinkumista.

Vaihe 3: Toipumisvaihe (viikkoja–kuukausia)

Yskä alkaa vähitellen hellittää, mutta voi jatkua lieventyneenä pitkään. Hengitystieinfektiot voivat laukaista yskäkohtauksia uudelleen vielä kuukausia varsinaisen taudin jälkeen.

Milloin kyse ei välttämättä ole hinkuyskästä?

Kaikki pitkittynyt yskä ei ole hinkuyskää. Seuraavat oireet viittaavat pikemmin tavalliseen ylähengitystieinfektioon:

• Yskä alkaa selvästi paranemaan 1–2 viikon jälkeen
• Oireisiin kuuluu selvää kurkkukipua tai korvasärkyä
• Kuume on korkea jo alusta alkaen
• Yskänpuuskat eivät ole kohtauksellisia eivätkä uuvuttavia

Pitkittynyt yskä voi johtua myös monista muista syistä, kuten astmasta, refluksista tai muista hengitystietulehduksista. Jos yskä kestää yli kolme viikkoa, syy kannattaa aina selvittää lääkärillä.

Ketkä ovat suurimmassa vaarassa?

Hinkuyskä voi aiheuttaa ikäviä terveysvaikutuksia kenelle tahansa, mutta vakavia komplikaatioita esiintyy eniten:

• alle 6 kuukauden ikäisillä vauvoilla, joita ei ole vielä rokotettu tai rokotussarja on kesken. Heillä riski sairaalahoidolle ja hengenvaarallisille komplikaatioille on korkein.
• raskaana olevilla, sillä tauti voi tarttua vastasyntyneeseen heti syntymän jälkeen.
• iäkkäillä ja perussairailla, joilla pitkittynyt yskä rasittaa sydäntä ja keuhkoja.

Rokotetuilla ja vanhemmilla lapsilla tauti on yleensä lievempi, mutta tartuttava silti.

Milloin hakeutua hoitoon?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:

• yskä on jatkunut yli kaksi viikkoa ilman selvää parannusta
• yskänpuuskat ovat rajuja, kohtauksellisia tai niihin liittyy oksentelua
• yskäkohtausten jälkeen kuuluu hinkuva sisäänhengitysääni
• sairastunut on alle 1-vuotias lapsi tai raskaana oleva

Soita hätänumeroon 112, jos lapsi muuttuu yskänkohtauksen aikana sinertäväksi, hengitys pysähtyy hetkeksi tai lapsi ei herää normaalisti kohtauksen jälkeen.

Miten hinkuyskä diagnosoidaan ja hoidetaan?

Diagnoosi varmistetaan nenänielunäytteellä, josta tutkitaan Bordetella pertussis -bakteeri. Näyte kannattaa ottaa mahdollisimman varhain, sillä bakteeri on helpoimmin osoitettavissa taudin alkuvaiheessa.

Hinkuyskää hoidetaan antibiootilla, tavallisimmin atsitromysiinillä tai klaritromysiinillä. Antibiootti lyhentää tartuttavaa vaihetta merkittävästi, mutta se ei nopeuta oireiden häviämistä, jos kohtausvaihe on jo alkanut. Vauvoilla ja raskaana olevilla hoito aloitetaan herkemmin jo pelkän altistuksen perusteella.

Oireita lievitetään levolla ja riittävällä nesteytyksellä. Yskänlääkkeet eivät tehoa hinkuyskään. Pienillä lapsilla sairaalahoito voi olla tarpeen hengityksen seuraamisen ja tukihoidon vuoksi.

Rokotus on tehokkain suoja

Suomessa hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja se annetaan osana yhdistelmärokotetta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä sekä tehosterokotteena 4 ja 14–15 vuoden iässä. Rokote ei anna elinikäistä suojaa, ja teho heikkenee vuosien kuluessa.

Raskaana oleville suositellaan tehosterokotetta raskausviikoilla 27–36, jotta vasta-aineet siirtyvät vastasyntyneelle ennen rokotussarjan aloittamista.

Myös vauvan lähipiiriä – vanhempia, isovanhempia ja muita hoitajia – voidaan suositella rokotettavaksi, jos rokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta.

Usein kysytyt kysymykset