Rahapelaaminen on onneksi suurimmalle osalle pelaajista harmitonta viihdettä, mutta joillekin se aiheuttaa myös harmia.
Suomessa yli 120 000 ihmistä kokee rahapelaamisesta aiheutuvan jonkinlaista harmia ja arviolta noin 3 % aikuisväestöstä kärsii peliongelmista.
Mitä rahapelien pelaaminen tarkoittaa?
Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa panoksena on rahaa ja lopputulos perustuu ainakin osittain sattumaan.
Rahapelejä on pelattu läpi ihmiskunnan historian, mutta pelimuodot ovat tietysti ottaneet harppauksia teknologian kehittyessä. Noppa- ja pöytäpelien rinnalle on tullut loputon valikoima videokolikkopelejä, joita tämän hetken uudet kasinot tarjoavat tuhansin kappalein.
Mukaan rahapelihin voidaan laskea jossain määrin myös vedonlyönti, eli jonkin tietyn lopputuloksen puolesta tai vastaan veikkaaminen.
Rahapelien pelaaminen Suomessa
Suomessa rahapelien pelaaminen on poikkeuksellisen yleistä: jopa 76 % yli 15-vuotiaista suomalaisista kertoo pelanneensa rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Tämä on selvästi enemmän kuin monissa muissa maissa – esimerkiksi Saksassa vastaava luku on noin 39 % ja Ruotsissa 56 %.
Suomalaiset ovat myös maailman kärjessä rahapelien pelaamisessa väkilukuun suhteutettuna. Vuonna 2022 suomalaiset käyttivät arviolta noin 1,6 miljardia euroa rahapeleihin. Keskimäärin suomalainen pelaaja käyttää yli 300 euroa vuodessa rahapeleihin – ja suurkuluttajat vielä moninkertaisesti enemmän.
Pelityyppien suosio vaihtelee, mutta erityisesti verkkopelaaminen on kasvanut viime vuosina. Peluurin tilastojen mukaan noin 60 % heidän asiakkaistaan pelaa pääasiallisesti nettikasinoilla.
Muita suomalaisten keskuudessa suosituimpia pelaamisen muotoja ovat automaatit, raaputusarvat, lotto sekä vedonlyönti.
Pelaamisen negatiiviset vaikutukset mielenterveyteen
Rahapelaaminen aktivoi aivojen dopamiinijärjestelmää samalla tavalla kuin esimerkiksi alkoholi. Dopamiinipiikki voitoista voi aiheuttaa riippuvuutta, jolloin pelaaminen ei enää perustu viihteeseen vaan pakkoon.
Tutkimusten mukaan peliriippuvuus luokitellaan nykyään samantyyppiseksi häiriöksi kuin muutkin riippuvuudet.
Rahapelaaminen aiheuttaakin pahimmillaan vakavaa kuormitusta. Taloudelliset menetykset ja pelaamisen salaaminen läheisiltä voivat johtaa ahdistukseen ja pitkittyneeseen stressiin. Peluuri-palvelun mukaan yli puolet avunhakijoista kokee suurta henkistä kuormitusta.
Toistuvat häviöt ja hallinnan menettämisen tunne voivat myös romuttaa pelaajan itsetunnon. Pelaaminen alkaa määrittää omaa arvoa ja epäonnistumisen tunne kasvaa.
Pelaaminen ei automaattisesti aiheuta ongelmia
Vaikka pelaamiseen liittyy paljon edellä mainittuja riskejä, on hyvä muistaa ettei kaikki pelaaminen ole haitallista. Suuri osa pelaajista pelaa satunnaisesti ja maltillisesti ilman kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen tai talouteen.
Pelaaminen tarjoaa jännitystä, viihdettä ja pientä arjen irtiottoa – aivan kuten elokuvien katselu tai urheilun seuraaminen.
Joillekin pelaaminen toimii myös sosiaalisena toimintana, esimerkiksi kavereiden kesken tapahtuvana vedonlyöntinä tai yhteisinä pokeri-iltoina. Kun pelaaminen pysyy hallinnassa ja siihen suhtaudutaan tietoisen rennosti, se on hauska tapa viettää vapaa-aikaa.
Vastuullisen pelaamisen kulmakivet ovat:
- Selkeät rahalliset rajat: budjetointi ja häviöiden hyväksyminen
- Ajankäytön hallinta: pelisessioiden rajoittaminen
- Riskien tiedostaminen: ymmärrys siitä, että peli perustuu sattumaan
Oma roolinsa on tietysti myös rahapeliyhtiöillä, joiden on tarjottava käytännön työkaluja pelaamisen hallintaan. Näihin kuuluvat muun muassa talletusrajat, tappiorajat, pelaamisen seurantatyökalut ja mahdollisuus jäädyttää oma pelitili määräajaksi tai pysyvästi.
Uskaltaako rahapelejä pelata?
Rahapelit herättävät ristiriitaisia tunteita – toiset pitävät niitä viihteenä, toiset riskinä. Rahapelejä ei tarvitse lähtökohtaisesti pelätä tai demonisoida. Pelaaminen itsessään ei ole vaarallista, jos sen parissa osaa säilyttää maltin ja realistiset odotukset.
Tärkeintä on olla tietoinen siitä, milloin pelaaminen muuttuu ongelmalliseksi. Jos pelaat omalla rahalla, jonka olet valmis häviämään, etkä ylitä omia aikarajojasi tai budjettiasi, pelaaminen voi pysyä täysin hallinnassa.
Pelaamiseen voi suhtautua samoin kuin mihin tahansa maksulliseen viihteeseen – kunhan se ei vie liikaa aikaa, rahaa tai ajatuksia.
Pelko ei ole tehokkain suojakeino, vaan tieto ja itsearviointi. Uskaltaminen tarkoittaa tässä yhteydessä myös uskallusta tarkastella omaa pelaamiskäyttäytymistä rehellisesti. Kun pelaaminen pysyy läpinäkyvänä ja hallittuna, se on hauska osa harmaata arkea.
Yhteenveto
Rahapelaaminen vaikuttaa mielenterveyteen monin tavoin – se voi tuoda iloa ja viihdettä, mutta myös aiheuttaa vakavia psyykkisiä haittoja.
Riskit kasvavat, jos pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi tai siitä seuraa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.
Tärkeintä on tunnistaa mahdolliset haitat ajoissa ja hakea apua matalalla kynnyksellä. Mielenterveyttä voi aina tukea – ja siitä kannattaa pitää huolta myös pelatessa.
